Suku

Etusivu Ajankohtaista Suku Vaakuna Sukuseura Sukukokoukset Sukukirjat Jäsenyys Yhteystietoja

Kalle Jaakko Yrjö Jälkeläisiä


Kolme sukuhaaraa

Sukututkija Yrjö Salo on Heikkilä-Berggren -sukua tutkiessaan ottanut lähtökohdakseen Yrjö Jaakonpoika Heikkilän (s. 1697) pojat, Kallen, Jaakon ja Yrjön. Heistä vanhin Kalle ja sittemmin hänen jälkeläisensä jäivät isännöimään Heikkilän taloa. Silloiseen tapaan talon nimestä tuli myös isännän sukunimi, eli Kalle kulkee nimellä Kalle Yrjönpoika Heikkilä.

Veljeksistä Jaakko meni puolestaan vävyksi Urjalan Menosten Maunulaan, jossa hänestä tuli Maunula II:n isäntä, eli Jaakko Yrjönpoika Maunula.

Kolmas veljeksistä, Yrjö, lähti veljistään poiketen opintielle Turkuun. Siellä puusepän opissa oltuaan hän palasi Urjalaan ja kokemuksen kartuttua hän sai valtuudet käyttää ammattinimikettä pitäjän puuseppä. Hän eleli perheineen veljensä Kallen tiluksilla Hakkilan Heikkilässä. Ajan tavan mukaan käsityöläiset ottivat usein ruotsinkielisen sukunimen, ja niinpä Yrjöstäkin tuli Yrjö Yrjönpoika Berggren.

Veljeskatraaseen kuului edellisten lisäksi neljäskin poika, Juho. Hän ei kuitenkaan tiettävästi jatkanut sukua, vaikka elelikin vaimonsa kanssa Heikkilästä halkaistulla tilalla, Mäkelässä. Juho Yrjönpoika Mäkelän kanssa taloa asutti myös Kallen tytär Maria perheineen.


Piirros © Urjalan Hakkilan Heikkilän Mäkelä, suvun "alkukoti", taiteilija Raimo Huittisen piirtämänä v. 1998




Näkymä Urjalan Hakkilan kylästä.

Hakkilan Heikkilän talo

Heikkilä-Berggren -suvun juuret ovat Urjalan Hakkilan kylässä, josta on mainintoja jo 1300-luvun asiakirjoissa. Kylän kolmesta suuresta talosta (Lella, Myntti, Pusa) viimeksi mainitusta eli Pusasta erotettiin v. 1542 silloisen isännän veljelle Heikille talo, josta tuli Heikkilä-Berggren -suvun alkukoti Hakkilan Heikkilä.

Ruotsi-Suomessa otettiin käyttöön omaisuusverotus 1500-luvun loppupuolella valtion sotamenojen kattamiseksi. Verotuksen perusteena oli karjan arviointi. Vuoden 1586 verotietojen mukaan Hakkilan Heikkilän 15-päinen karjamäärä arvioitiin suurehkoksi eli kyseessä oli paikkakunnan mittapuussa vauraahko talo. Talo oli myös arvostettu, mistä kertoo paikka viidennellä penkkirivillä kirkon penkkijärjestyksessä heti säätyläisten jälkeen.

Pitkän vihan eli 25-vuotisen sodan aikana (v. 1570-1595) sotaväen huolto hoidettiin ns. linnaleiriperusteella. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että talonpojat majoittivat ei-palveluksessa olevia sotamiehiä luokseen jopa kuukausiksi. Heikkilän talo majoitti 12 ratsumiestä.

Heikkilän talo säilyi saman suvun hallussa perustamisestaan aina vuoteen 1896. Tuolloin tila myyttiin naapurissa sijaitsevalle Mäkelälle, joka oli alun perin erotettu Heikkilästä. Talo pihapiireineen on edelleen olemassa, mutta ajan hammas on kohdellut niitä kovin kaltoin.



Heikkilän Mäkelän piharakennuksia.



Yksi Heikkilän Mäkelän kolmesta päärakennuksesta.



Heikkilän Mäkelän pihapiiriä.



Vanha veranta.

Valokuvat © Kirsti Haanperä

Sittemmin suku on siinnyt monituhatpäiseksi. Pelkästään sukuseurassa on lähes 400 jäsentä.

.


Lähteet:

Salo, Yrjö (2000): Heikkilä-Berggrenin suku. Yrjön sukuhaara.

Salo, Yrjö (2003): Heikkilä-Berggrenin suku. Kallen sukuhaara.

Salo, Yrjö (2003): Heikkilä-Berggrenin suku. Jaakon sukuhaara.