|
Etusivu
Ajankohtaista
Suku
Vaakuna
Sukuseura
Sukukokoukset
Sukukirjat
Jäsenyys
Yhteystietoja
Kalle
Jaakko
Yrjö
|
Yrjö syntyi Heikkilän taloon 21.10.1736 Yrjö Jaakonpojan ja Carinin (Kaisan) kuopukseksi. Veljistään poiketen hän lähti viideksi vuodeksi (v. 1754-1759) opintielle Turkuun puusepänoppiin. Opintojen päätyttyä hän palasi Urjalaan, asettui asumaan Heikkilän Nikkarin torppaan ja alkoi harjoittaa ammattiaan. Vuonna 1759 hän sai oikeuden käyttää pitäjänpuusepän nimikettä.
Tuohon aikaan oli tyypillistä, että käsityöammattien harjoittajat ottivat itselleen ruotsinkielisen sukunimen. Niinpä Yrjöstäkin tuli Berggren. Käsityöläiset sijoittuivat yhteisöjen arvojärjestyksessä vähän talollisia ja muuta rahvasta ylemmäksi, säätyläisten ja talollisten väliin.
Yrjö avioitui ensimmäisen kerran v. 1761 Urjalan Haaroisista kotoisin olevan Liisa Matintytär Karon kanssa. Liisa oli syntynyt v. 1731 ja oli Karon perintötalon tytär. Heille syntyi viisi lasta, joista kolme ensimmäistä kuoli kuitenkin jo pikkulapsina ja vain kaksi poikaa jäi jatkamaan sukua. Yrjö ja Liisa ehtivät olla aviossa parisenkymmentä vuotta, kunnes Liisa kuoli tammikuussa v. 1781.
Jo saman vuoden kesäkuussa Yrjö avioitui toisen kerran, nyt vuonna 1760 syntyneen Kaisa Ulriika Hämmelinin kanssa. Heille syntyi niin ikää viisi lasta, kaksi poikaa ja kolme tytärtä. Näistä lapsista neljä varttui aikuisikään ja perusti perheensä Urjalaan.
Huomionarvoista Yrjön perillisten suhteen on käsityöläisyyden periytyminen polvesta polveen. Pitäjänpuusepän Gustaf-pojasta tuli pitäjän räätäli ja yhdestä hänen pojistaan pitäjän kraatari, toisesta pitäjän räätäli ja kolmannesta suutarimestari. Yrjön toisesta pojastaan Juhosta tuli isänsä tapaan pitäjän puuseppä. Monen Yrjöstä polveutuvan jälkeläisen kerrotaan edelleen olleen ja ovan käteviä käsistään.
Lähteet:
Salo, Yrjö (2000): Heikkilä-Berggrenin suku. Yrjön sukuhaara.
|